22.12.2008
Pehmoista Joulua ynnä Onnekasta Uutta Vuotta kaikille
Toivovat Tami, Tikru & Eveliina sekä perhe Raunion kaksijalkaiset!
9.12.2008
23. viime kuuta käväisimme Jyväskylän KV-näyttelyssä hakemassa jälleen H:n, tällä kertaa Tamin pää ei ollut tuomarina toimineen Leni Finnen mieleen, ja esiintyminenkin meni taas vaihteeksi hieman niin ja näin meluisessa
messuhallissa. Täytyy taas totutella näihin sisänäyttelyihin taas joksikin aikaa...
Tekemistä kuitekin piisaa ihan vapaallakin, varsinkin nyt lumien tultua Tami viihtyy ulkona mainiosti, lumessa kun on ihan mahtava möyriä. Lumitunneleiden teon lisäksi olemme taas vaihteeksi harjoitelleet agilityä, tosin
edelleen omalla takapihalla muutaman esteen voimin. Mutta hauskaahan se on näinkin!
... ja hop!
Kyllä nyt taas vaihteeksi kelpaa kun hanget korkeat nietokset ovat (toivottavasti) jo vähän pysyvämpää mallia... Hauskaa joulunodotusta kaikille! :)
Rakas joulupukki, olen ollut oikein kiltti (paitsi silloin kun olen ollut tuhma). Lahjaksi toivon maailmanrauhaa, masun rapsutusta ja paljon lapasia kanniskeltavaksi.
16.11.2008
Tami tänään KPSH ry:n mätsärissä Sami Kapasen tuomaroitavana ja tuloksena sinisten aikuisten toinen sija :) Jos tulisi kolmossija vielä jostain, niin sitten olisi jo värisuora...
23.10.2008
Onnea myös sisaruksille! :)
4.10.2008
Pientä remonttia sivuilla: vieraskirja tuntui hävinneen jonnekin (tätä nykyteknologiaa...), joten vaihdoin sen sitten ihan uuteen. Valitettavasti mukana taisivat mennä kaikki kirjoitetut viestitkin... Myös kuvagalleria vaihdettu
hieman luotettavampaan malliin.
Tamin kanssa kävimme viime viikonloppuna Lemmikkiareenan mätsärissä, josta mukavalla esiintymisellä tuloksena punainen nauha. Jatkokehässä sijoituksia ei tullut, mutta kieltämättä punainen nauha on itsessäänkin jo mukava, kun ennen
oli melkein poikkeuksetta varmaa että sininen saadaan meidän pikku riekkujan kanssa.
Tamilla on myös ollut karvanlähtö, mainitsemisen arvoinen asia sikäli että se taitaa olla ensimmäinen kunnon karvanlähtö sen koko elämän aikana. Edes pentukarvan vaihtuessa karvaa ei lähtenyt kovin paljon, tuntui että aikuiskarva vain
jotenkin vaivihkaa kasvoi siihen päälle... Pohjavillaa lähti nyt ihan kiitettävä määrä, mikä ei itse asiassa ole ollenkaan huono asia. Kaljulta Tami ei näytä, vaan oikeastaan elegantimmalta kuin ennen. Itse asiassa toivon ettei karva kasva takaisin kovin
runsaana, vähempikin määrä pohjavilloja riitäisi kuin se mikä Tamilla on viime aikoina ollut.
2.9.2008
Vielä viime kesänä taisi olla käytännöllisesti katsoen mahdotonta pitää Tamia vapaana omalla pihalla, kun tontin rajalla olevat pensaat olivat niin pieniä ja pidättelivät tuskin ollenkaan tuulispään lailla niiden läpi sinkoavaa
teini-ikäistä japaninpystykorvapoikaa.
Onneksi asiat sentään muuttuvat ja japsipojistakin tulee pikkuhiljaa aikuisia. Nykyään Tami tajuaa jo tontin rajat ja sehän mahdollistaa kaikenlaisen harrastelun myös omalla pihamaalla. Kesällä kokeilimme Tamin kanssa verijälkeä
Valkohuiskun sekä erinäisten nettisivujen ohjeiden mukaan -ei varmaan mennyt ihan metsästyskoiratasoisesti, mutta kuono sai töitä ja "kaato" löytyi sekin.
Tokon perusasioita olemme Tamin kanssa harjoitelleet myös, ja varsinkin helmikuun agipäivästä saamamme tokon alokasluokan ohjeista on ollut paljon hyötyä harjoittelussa. Hyvinhän tuo sujuu, Tami on mukavan oppivainen ja myös ihan
helposti innostettavissa oleva koira.
Tami odottaa...
... ja odottaa...
... ja seuraa.
Yksi Tamin lempilajeista on myös frisbeen perässä juokseminen, siihen Tami ei tunnu kyllästyvän ollenkaan! Aika upeita pomppuja siinä näkee kun Herra kirmaa pitkin pihamaata :)
Kiinni on!
13.8.2008
Saarijärven kaikkien rotujen näyttelyssä 10.8. meillä oli varsin onnistunut päivä. Paikalle lähdettiin oikeastaan kokeilumielessä, mutta yllätykseksi Tami sai jälleen erinomaisen, voitti avoimen luokan ja oli lopulta PU-2
ja sai ensimmäisen sertinsä! :) Tuomarina japseilla toimi Zidy Musterhielm-Ehnberg.
Nyt annetaan korvakarvojen kasvaa, eli meidän näyttelyrintamalla seuraa taukoa. Seuraava virallinen näyttely on mahdollisesti marraskuinen Jyväskylän näyttely, mätsäreissä saatamme toki käydä mikäli niitä syksyn mittaan järjestetään.
6.8.2008
1.-3. kuluvaa kuuta oli aika odotettu viikonloppu, sillä ei sitä nyt jatkuvasti kolmea KV-näyttelyä saman viikonlopun aikana järjestetä, vieläpä omassa kotikaupungissa. Tami oli siis ilmoitettu kaikkiin kolmeen
näyttelyyn, mutta viikonlopusta ei sitten varsinaisesti mitään rauhallista kotinäyttelyviikonloppua muodostunut, ainakaan meidän ihmisten osalta... Lauantaina 2. päivä oli erään ystäväpariskuntamme häät Kouvolassa, ja sunnuntaina
meidän oli oltava hautajaisissa Turussa. Onneksi saimme avuksi Tamin sukulaispojan Pepin omistajat, jotka lupasivat ottaa Tamin hoitoonsa.
Perjantaina japsituomarina toimi Jukka Kuusisto, joka piti Tamista ERIn verran ja sijoitti pojan nuortenluokassa kolmanneksi. Paras uros-kehässäkin päästiin siis pyörähtämään, vaikka sijoituksia siellä ei odotettavasti tullutkaan.
Tami esiintyi ihan kauniisti ja olen kyllä muutenkin tyytyväinen, viime vuonna Kuopion näyttelyssä Tami oli ensimmäistä kertaa virallisessa luokassa ja sai noin kolmen tunnin odottelun jälkeen hylätyn säikähdettyään vähän turhan sähäkkäotteista
tuomaria.
Lauantaina kehä oli heti aamusta ja usko oli jo hetken aikaa koetuksella, kun Tami päätti vetää tapojensa vastaisesti tuhannen raivarit kun joku muu kuin minä yritti nostaa sitä. Tarkoitus oli siis harjoitella sunnuntaita varten,
kun itse en kehään Tamin kanssa silloin päässyt, mutta harjoitus ei sitten oikein mennyt niin sanotusti putkeen... Tamilla ilmeni samaa ongelmaa kuin vuosi sitten aloitellesamme näyttelyuraa, eli kainaloiden alta nostaminen tuntui epämiellyttävältä.
Homma saatiin silloin toimimaan ja kun itselläni ei sitä ongelmaa ole herran aikoihin ollut, en tajunnut ollenkaan että se voisi olla ongelma. Tuomaritkin ovat aina saaneet vaivatta tutkia ja nostella Tamia. Vielä vähän ennen kehää en ollut ollenkaan
varma kannattaisiko Tamia viedä vieraan ihmisen kopeloitavaksi kun se oli sen verran pippurisella tuulella, mutta kehään kuitenkin päädyttiin ja tuloksena jälleen ERI ja nuortenluokan kolmas sija, eikä ärinöistä tietoakaan. Taidan kuitenkin aliarvioida
tuota koiraa joskus vähän liikaa?
Japsien arvostelun jälkeen lähdin itse junalla kohti Kouvolaa ja Tami lähti päiväksi Siilinjärvelle Riitan ja Hannun huomaan. Sunnuntaina Tami ei sitten näytellyt ollenkaan, sillä sen nostamisen kanssa oli edelleen ongelmia, mutta kehän
laidalla se oli mukana kannustamassa Pepiä. KIITOS Riitalle ja Hannulle Tamin hoidosta ja meikäläisen kyydittämisestä! :) Apunne kyllä helpotti huomattavasti!
Mikkelin näyttelyn jälkeen heinäkuussa lähdettiin Ouluun, jossa oli siis pari näyttelyä saman viikonlopun aikana. Matkaan lähdettiin koiran ja kissojen kera jo torstaina, sillä tarkoitus oli majoittua Kempeleeseen
(joo, EI "Kempeleelle", mää oon syntyny siellä, mää tiedän! :)) mummolaan ja pitää vähän kesälomaakin näyttelyiden lisäksi.
Itse näyttelyissä menestys ei ollut varsinaisesti mitenkään päätähuimaava. 12.7., lauantaisessa KV-näyttelyssä, tuomarina ollut tanskalainen Leif Lehmann Jørgensen oli sitä mieltä, että Tami olisi liian korkea,
joten tulokseksi tällä kertaa H. Mitään mittaa tuomarilla ei ollut, Tamihan kun loppujen lopuksi ole mikään jättiläinen karvojensa alla, mutta pääasia on että se on itsellä tiedossa. Tami kuitenkin esiintyi ihan mukavasti,
vaikka kehä oli märkä kuin riisipelto.
Onks pakko jos ei tahdo...?
Sunnuntaina kehä oli sitten jo ihan eri puolella näyttelyaluetta ja huomattavasti siistimpi kuin lauantain versio, mutta vetiseksi meni tämäkin päivä, sillä vettä tuli sitten taivaalta ihan reippaalla otteella. Ja
Tami kun ei erityisemmin vesisateesta perusta, eli meno oli vähän turhan passiivista. Onneksi tuomari, ruotsalainen Hans Almgren, ymmärsi vesisateen viiltävän syviä haavoja Tamin herkkään sieluun (joo joo, niin se koira minua kehässä
katseli), ja tuloksena kuitenkin ihan mukavasti EH2. Karvainen japsi nyt ei taida olla ihan parhaimmillaan läpimärkänä esitettynä, Tamillakin olisi voinut olla "selkeämpi ylälinja" ja "hieman karkeampi turkki", mutta olipahan siinä
harrastamisen makua kun odoteltiin koiran kanssa kaatosateessa tuomarin muotoillessa korulauseita arvostelupaperiin! :) Mukava oli myös huomata jälleen, että japsiväellä riittää keskenään juttua kehän laidalla vaikka kilpakumppaineta
ollaankin.
Viikonlopun jälkeen Tamikin pääsi vähän lomailemaan. Herra pääsi mm. kanssani yökylään ystäväni Hannan luokse Oulunsaloon, ja sai reissulla tietenkin lisää ihailijattaria... Kiitos Hannalle ja perheelle kun saatiin Tamin kanssa
olla teillä! Kivaa oli! :)
Saisinko tämän tanssin?
5.7.2008
...kunnon poseeraukset sai unohtaa, kun satoi...
Tänään Mikkelin näyttelyssä Tamille ERI2, PU-3 sekä vara-Sert. Ihan mukavasti siis sikäli kun erkkarin H:n jälkeen odotukset eivät varsinaisesti olleet mitenkään korkealla, eli ERI oli jo sinällään
positiivinen yllätys. Tuomari Rita Kadike-Skadinan mukaan Tami oli kaunis koira jolla ei ole riittävästi voitontahtoa... Tosin Tamin esiintyminen ei ollutkaan niin itsevarmaa kuin se joskus on ollut ja se vähän arkaili
tuomaria, mutta kaikillahan meillä on hyvät ja huonot päivämme. :) Oulussa jatketaan sitten viikon päästä.
4.7.2008
Hyvää 7-vuotissyntymäpäivää pikku ikivauveliini-Lullalle! :D
22.6.2008
Pitkästä aikaa päivityksiä, kun sain aikaiseksi estiä koneen nielaiseman kotisivueditorin jostakin mikrobittien syövereistä... :P
Näyttelykuulumisia: 17. ja 18. viime kuuta kävimme Joensuussa näyttelyissä, tuloksena lauantailta EH3 (tuomarina Anneli Sutela), sunnuntaina ERI3 (tuomarina romanialainen
Cristian Vantu). Lauantaina Tami taisi olla liian vahva tuomarin makuun ja esiintyminenkään ei ollut ihan parasta mahdollista, kavereita kun oli taas sen verran ympärillä. Sunnuntain
tuomari taas oli... sanotaanko, hämmentävä tapaus? Japseja oli paikalla 11, joista jokainen oli ilmeisesti tuomarin mieleen, sillä yksikään ei saanut vaaleanpunaista huononpaa ja
arvostelukin meni niin vauhdilla ettei siinä paljoa kerinnyt edes ajatella (siis käytännössä koirat kehään, kierros ympäri, koira pöydälle, pikku tutkimukset, ERI, ja koira suoraan pöydältä
kilpailuluokkaan). No, olipahan viikonloppu, ainakin oli kaksi ihan erilaista tuomaria.
14.6. oli vuorossa japaninpystykorvien erikoisnäyttely, joka pidettiin tänä vuonna täällä kotinurkilla, Kuopion Rauhalahdessa. Tuomarina toimi norjalainen Anne Indergaard. Tamille tuloksena
"vain" H, sillä herran silmät olivat tuomarin makuun liian pyöreät ja vaaleat, ja ilmeisesti Tami olisi saanut esiintyä vielä vähän pirtsakammin, mutta itse olen oikein tyytyväinen, sillä Tami esiintyi
paljon paremmin kuin esimerkiksi Joensuussa. Sai Tami sentään kehujakin hyvästä luonteestaan ja kunnostaan. Sillä periaatteella erkkariin oikeastaan lähdettiinkin, jos tuomari ei tykkää niin se ei tykkää,
mutta riehumaan ei lähdetty, eli tavoite saavutettiin kyllä siltä osin oikein mainiosti. :) Näyttelyssähän oli paljon tuttua porukkaa: Tamin kasvattaja Merja koirineen, Tintti-sisko sekä sukulaispojat Pepi ja
Dany omistajineen, joten oli mukava huomata että Tami pystyi rauhoittumaan myös silloin kun ympärillä oli kavereita. Kiitos kaikille mukavasta päivästä ja onnea hyvistä tuloksista, erityisesti Pepi-pojalle
junioriluokan voitosta ja Sertistä! :)
Ennen erkkaria, 8.6. kävimme harjoitusmielessä mätsärissä, joka pidettiin lemmikkikeskus Viiksessä Kurkimäellä. Hyvä kun paikalle löydettiin, paikka oli tosiaan sananmukaisesti maaseudun rauhassa. Tami
hermoili alkuun kovasti, ilmeisesti sitä hermostuttivat hoitolan asukit jotka pitivät asumuksissaan omaa konserttia, mutta esiintyi lopulta varsin hyvin ja saimme veihteeksi punaisen nauhan. Punaisten kehässä
kumpaakin väsytti sen verran ettei sijoitusta tällä kertaa tullut, mutta hyvin meni noin muuten...!
Muuten Tami on elellyt ihan rauhaisaa kotikoiran elämää, tosin nyt näin kesän korvilla huomattavasti laiskemmin kuin keväämmällä. Ihan ymmärrettävää sikäli, että mikäli Tamin karvapeitteellä olisi motto,
se luultavasti menisi osapuilleen näin: "mitä lämpimämpi ilma, sen paksumpi karva!" Nyt vaan töpsytellään menemään ja pulahdetaan uimaan jos elämä tuntuu ahdistavan kuivalla maalla.
Auvoista kesän jatkoa kaikille!
10.5.2008
Vuoden ensimmäinen ulkonäyttely Mikkelissä meni loppujen lopuksi oikein mukavasti, Tami oli tuomari Pekka Teinin syynissä ja sai erinomaisen, oli nuorisoluokan kakkonen ja
lopuksi Paras uros 2. vara-Sertin kera. Teinin mukaan Tami oli oikein mukava pakkaus, silmät vain olisivat saaneet olla tummemmat. Hyvin kauniisti Tami esiintyi, vaikka alussa
se vähän intoilikin -onneksi tällä kertaa oli aikaa rauhoittumiseen. Vaikka ajoimmekin "muutaman" kerran harhaan näyttelypaikkaa etsiessämme, pääsimme ajoissa paikalle, koska muistin
japsien arvioidun arvosteluajan olevan tuntia aikaisemmin kuin se nyt todellisuudessa oli. Tuntuu siitä huonomuistisuudesta olevan joskus hyötyäkin..
23.4.2008
5.4. kävimme Polvijärvellä ryhmänäyttelyssä Leni Finnen arvosteltavana. Tämä näyttely oli Tamin viimeinen junioriluokassa ja tulokseksi tuli jo tutuksi käynyt EH2.
14. päivä oli vuorossa vaihteeksi mätsäri, jossa Tami esiintyi loppujen lopuksi melko hyvin. Saimme tällä kertaa keltaisen nauhan, joka tässä mätsärissä vastasi
sinistä nauhaa, ja loppujen lopuksi Tami oli luokkansa keltaisten nauhojen saaneiden 4. Tämä mätsäri oli hyvinkin hyödyllinen kokemus, sillä tuomari pisti koirat seisomaan
sekä pöydällä että maassa moneen otteeseen ja neuvoi jokaiselle erikseen, mitä seuraavalla kerralla esiintymisessä voisi korjata. Mätsärithän ovat harjoitusta varten mutta
tämän tason harjoittelu on jo melko harvinaista. Kiitokset vaan Belgiyhdistykselle joka mätsärin järjesti -sekä jälleen Pepille omistajineen mukavasta seurasta! :)
Viime sunnuntaina olimme Jyväskylän näyttelyssä. Tamin debyytti nuortenluokassa olisi ehkä voinut sujua paremminkin, Herra Hermostunut sai täänään tyytyä siniseen
nauhaan. Tami ei viihtynyt kesässä tasan ollenkaan, olisi vain halunnut takaisin kehän laidalle muiden seuraan. No, tällä kertaa näin, seuraavalla kerran sitten paremmin...?
Tuomarina näyttelyssä toimi norjalainen Ralf Campbell, joka arvosteli koirat hieman yllättäen ihan suomen kielellä.
Se siitä showmeiningistä sitten, nimittäin onhan tässä muutakin puuhasteltu. Kevään tulo ja lumien sulaminen on mahdollistanut myös kaikenlaisen puuhailun ulkona.
Takapihalla pääsee hyvin harrastamaan tee-se-itse-agilityä ja myös luonnon omat esteet ovat mukavia -varsinkin kivien päälle on mukava loikkia. Tami sai myös toimia tänään
valokuvamallina kun innostuin räpsyttelemään kuvia lenkiltä. Kuvia keväisestä lenkistä löytyy kuvagalleriasta :)
Metsänpeikko :)
Tarkoituksena oli myös ottaa muutama sellainen fiininpi "poseerauskuva", mitä otettiin silloin äijän 1-vuotispäivänä. No, ihan samanlaatusia kuvista
ei tullut, kun kamera oli omani eikä viime kuvauksissa käytetty lainakamera, eikä avustajajoukkoa ollut tällä kertaa käytettävissä... Mutta kyllä nyt jokunen otos oli ihan
onnistunutkin. Vilkaisu kalenteriin kertoi myös että Tamihan täyttää tänään tasan 1,5 vuotta, joten tämä oli ihan hyvä poseerauskuvauspäivä. Seuraavat sitten otetaan kai
2-vuotissynttäreinä? ;)
Mallipoju?
30.3.2008, Korpilahti RN
Tami väläytteli tänään näyttelykoiran kykyjään Korpilahden ryhmänäyttelyssä voittaen ensin junnuluokan erinomaisella ja ollen lopulta PU-4 vara-Sertin kera Saija Juutilaisen
tuomaroidessa japaninpystykorvat. Sikäli kun viime näyttelyn tuomari jäi kaipaamaan ryhdikkyyttä esiintymiseen, ja tällä kertaa Tami esiintyikin oikein kauniisti ja epäröimättä.
Myönnettäköön että hieman itseäni aluksi hirvitti kun kehä ei ollut suuren suuri ja pöytäkin oli hyvin matala. Hieman tuli muisteltua viimekesäisyä Kuopion pöydätöntä näyttelyä,
mutta tällä kertaa historia ei tasan toistanut itseään vaikka tuomari nyt sieltä vähän ylempää tutkailikin. Tuomari myös mittasi Tamin "varmuuden vuoksi", kun karvapehkon alta
lienee vähän vaikea arvioida koiran todellista säkäkorkeutta, eikä Tami siitäkään juuri välittänyt vaikka tilanne uusi olikin. Hieman yllättäen mittaustulokseksi saatiin 35 cm,
kotimittauksemme kun ovat aina olleet noin 37 sentin luokkaa. Toisaalta on siinä mittaustavassakin hieman ollut eroa, tuomareilla kun on vähän erilaiset pelit ja vehkeet sitä varten...
Mutta aika sopivankokoinen poika Tami vaikuttaisi olevan kaikkien karvojensa alla.
Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut, Tamin käytöksessä ja esiintymisessä ei ollut tällä kertaa juuri moittimista ja olihan se mukavaa että tuomarikin tykkäsi :)
9.3.2008
Voitto tulee todistetusti silloin kun sitä vähiten odottaa, lienee tämän päivän opetus. Lähdimme nimittäin aamupäivällä Savo-Karjalan shelttien järjestämään mätsäriin kerta
kaikkiaan vain kannustamaan Tamin sukulaispoika Pepiä sekä hakemaan sitä perinteistä sinistä nauhaa ja sen jälkeen oli tarkoitus painella kotopuoleen katsomaan mäkihypyn Nordic
Tournamentin päätöskisaa. Itse asiassa eilen oli vielä hiukan epäselvää osallistuutanko Tamin kanssa ollenkaan vaiko mennään paikalle ihan katselemaan Tamin kera tai ilman, mutta
olihan tässä taas mahdollisuus hakea Tamille sitä kokemusta...
Aluksi kaikki sujuikin suunnilleen suunnitelmien mukaan kun Tami innostui juuri ennen kehään menoa taas hieman liikaa ja meno olikin aika energistä, ja sininen nauhahan siitä
sitten oli tuloksena. Sinisten pienten aikuisten kehässä kuitenkin selvisi että mäkihyppy sai tällä kertaa odottaa, kun tuomari lykkäsi meille punaista ruusuketta kouraan. Voitto oli
varsinainen yllätys, sillä on se Tami joskus paremminkin mennyt ja lopussa en edes jaksanut paljon sitä edes sesotella kun ajattelin että ei se ennenkään ole paljoa menestynyt. Tänään
kun en odottanut sijoitusta sitäkään vähää mitä joskus ennen.
BIS-kehässä väsymys alkoi jo painaa päälle mutta kaikennäköistä palkintoa tuli sieltäkin, kun kaikki 8 BIS-kehään päässyttä koiraa palkittiin ja Tami päätyi lopulta sijalle BIS-7. Ei
hassummin, nyt kun kerrankin saatiin luokkasijoitus niin ensimmäisiksi päädyttiin. :) Kiitokset Pepin porukoille seurasta ja onnea myös Pepille punaisesta nauhasta, hienosti meni!
Palkintoa tuli jos jonkinnäköistä :)
1.3.2008, Tuusniemen ja Juuan ryhmikset
Lauantaina 23.2. oli jälleen virallisten näyttelyiden vuoro, tällä kertaa ensimmäisen ryhmänäyttelymme koskaan... Pyhä tarkoituksemme oli lähteä Tuusniemelle
ajoissa, ja aika ajoissa kyllä lähdimmekin mutta reittivalinta kyllä ontui pahasti. Tarkoitus oli "säästää kilometrejä" ja ajella Tuusjärvelle leppoisasti pikkuteitä
pitkin, mutta talvi yllätti autoilijat eli käytännössä huristelimme neljääkymppiä jäisillä teillä ja hikoilimme ehditäänkö perille vai ei. No ehdittiin sentään, mutta autossa
loikoilun jälkeen Tami oli varsinainen energiapaukku ja vielä kun paikalla oli koirakavereita ja -sukulaisia sekä tietysti Tamin kasvattaja Merja, riemu repesi sellaisiin
sfääreihin ettei siinä paljon esiintymisiin joutanut kiinnittää huomiota. Reissun iloisin yllätys oli Tamin pöytäkäyttäytyminen, herra tönötti pöydällä kuin tatti hyvinkin
rennon oloisena tuomari Marja Talvitien käsittelyssä eikä tuntunut edes huomaavan että joku siinä taas kopeloi. Tulokseksi tuli tällä kertaa EH ja lopulta päädyimme junnuluokan
kakkoseksi sukulaispoika Pepin ottaessa ensimmäisen sijan. Arvostelut olivat ihan OK, tosin taas viilattiin sitä että tarvitsee kehätottumusta... ;)
No ei muuta kuin kehätottumusta hankkimaan. Tänään oli vuorossa sitten Juuan ryhmis, johon pääsimme lähtemään sitten jo kelivarat huomioon ottaen. Paikalle ehdittiin suhteellisen
ajoissa, ja ehdimme onneksi harjoitella Tamin kanssa ennen kehää. Lieneekö sitten harjoittelun asiota vai oliko Tamilla sitten oikeanlainen vire päällä, mutta tällä kertaa esiintyminen
sujui varsin hyvin -tietysti Tamin edelliset esiintymiset huomioon ottaen. Pöydällä se vähän ujosteli tuomaria, mutta antoi tuomarin kyllä kopeloida itseään ihan nätisti. Tuloksena jälleen
EH 2 mukavin arvosteluin. Tällä kertaa ei sentään kehotettu hankkimaan kehätottumusta, ainoastaan huomautettiin että voisi esiintyä ryhdikkäämmin. Ehkä se joskus esiintyykin, mutta ei kai
sitä kaikkea kerralla voi saada -olihan ero viime viikkoiseen jo melko huima! :)
Tämänpäiväisen tuomarin Tuula Savolaisen arvostelu oli sikäli mielenkiintoista luettavaa, sillä Tamin kilpaillessa ensi kertaa beibinä pentuluokassa Juvalla viime kesänä Savolainen arvosteli
japsit myös siellä, ja yhtäläisyyksiä Juvan arvosteluun kyllä löytyikin. Arvostelu oli tosiaan ihan OK, ja ilmeisesti Tami kaipaa vielä vähän lisää ikää. Muutenkin viikon saldoon voi olla ihan
tyytyväinen, sillä molemmissa näyttelyissä rouvat pitivät hyvin tiukkaa linjaa, Tuusniemellä ainoat vaalenpunaisen saneet olivat valiouros ja mitä sievin valionarttu (eli Tamin Sissi-äiti, joka
oli myös VSP ;)), ja tänään Juuassakin ainoastaan kaksi valiourosta nappasi ERIn. Ja mitäpä sitä nauhan väriä itkemään kun koira osoittaa että osaahan se esiintyäkin!
Pelkää näyttelyhihnan päässä roikkumista Tamin elämään ei toki kuulu vaikka nyt tietysti ollaan sitäkin harjoiteltu. Erilaiset päänvaivaamisleikit ovat nyt pop, varsinkin avaimenpiilotuksesta Tami
näyttää pitävän kovasti. Naminetsintä on myös kivaa, tosin kinkkua tai muuta joka kelpaa myös kissoille ei oikein passaa käyttää, usein nimittäin kissat eivät odota etsimiskäskyä ja näin ollen
tuppaavat löytämään sen namin ennen Tamia. Ulkona ollaan etsitty myös "kadonnutta" äitiä. Agipäivän jälkeen innostuimme myös hyppelehtimään, tosin harjoittelu on hieman puolinaista kun ulkona on
lunta vähän joka puolella ja sisällä ei oikein mahdu. Itse väsäämäni "este" sisäkäyttöön oli kyllä alussa hivenen pelottava, se piti aina kiertää... :)
Eipä ollut Tamilla sesomisessakaan ongelmia Tuusniemellä... :)
Kotisivuillakin on tapahtunut muutoksia, väänsin inspiraationpuuskassani uuden ulkoasun, ja nyt myös kissoistamme Tikrusta ja Eveliinasta löytyy sivuilta muutama sananen.
10.2.2008
Lemmikkiasemalla jälleen, ja tällä kertaa ohjelmassa ei ollut agilitya vaan mätsäri. Veikkaukseni siitä että viimeviikkoisen agilitypäivän kontaktiharjoituksista tulisi
olemaan hyötyä tulevaisuudessa ei mennyt aivan metsään, sillä sitä kontaktin ottamista on harjoiteltu Tamin kanssa nyt pitkin viikkoa ja ihan selkeästi huomasi, että kehässä
Ukkoa alkoi jo kiinnostaa esittäjä enemmän kuin muut koirat. Seisomisen kannalta se oli loistava juttu, ennen Herraa sai pitää suunnilleen kaulurista kiinni ettei se olisi
karannut kilpakumppaneittensa luo, mutta tällä kertaa se seisoi oikein mallikkaasti, enkä itsekään joutunut kumartelemaan.
Tuloksena tällä kertaa sininen nauha, Tami arasteli hieman pöydällä oloa ja ynähteli tuomarille, mutta ei ollut mitenkään vihainen ja tuomari sai kuitenkin kunnolla katsoa hampaat
sun muut. Sinisten kehässä pääsimme taas perinteisesti siihen "...ja muille kiitos" -joukkoon, mutta harjoittelemaan sinne oltiin mentykin ja kaikein kaikkiaan reissu oli oikein
onnistunut. Vähän lisää treeniä vielä niin eiköhän meiltäkin ala jo nämä näyttelytouhut sujumaan...
2.2.2008
Tami pääsi tänään Kuopion Lemmikkiareenalle erilaisissa merkeissä kuin yleensä on totuttu -mätsärin sijasta ohjelmassa oli Suomen Japaninpystykorvayhdistyksen järjestämä
agilitypäivä, jossa Tamikin pääsi tutustumaan agilityn alkeisiin ohjaaja Tiina Virtasen johdolla.
Aluksi luvassa oli tottelevaisuus- ja kontaktiharjoituksia, joista oli ihan varmasti hyötyä myös tulevaisuuden varalle. Saimme tutustua myös ihan oikeisiin agiesteisiin,
jotka loppujen lopuksi sujuivat Tamilta ensikertalaiseksi ihan mainiosti. Aamupäivä oli kaiken kaikkiaan oikein mukava ja hyödyllinen. Näyttelyiden rinnalle
agility olisi Tamille varmasti hyvä laji, tosin omien mahdollisten opiskelujen takia pitää vielä katsella, kuka mahdollisesti olisi sopiva henkilö kirmailemaan radalla Ukkelin
kanssa.
Kiitokset Tiinalle sekä japsiyhdistyksen väelle mahdollisuudesta tutustua lajiin! :)
30.1.2008
Saimme Tamin kasvattajalta aamupäivällä iloisia uutisia -Merja oli ollut yhteyksissä Kennelliittoon ja kysäissyt samalla Tamin tutkimustuloksia. Tamin lonkat
ovat siis nyt virallisesti mallia B/B ja kyynärät 0/0! Nyt kelpaa Taminkin viuhtoa eteenpäin tervein koivin! :) Polvet ja silmät tutkittiin silloin pari viikkoa
sitten, silmät siis ovat OK ja polvet 0/0.
Merjalle vielä ISO KIITOS tulosten ilmoittamisesta!
16.1.2008
Kävimme Tamin kanssa terveystutkimuksissa, eläinlääkärin mukaan silmät ja polvet ovat OK, lonkka- ja kyynärkuvia odotellaan sitten vielä sen pari viikkoa.
6.1.2008
Uusi vuosi ja uudet kujeet... Tamin toinen uudenvuodenaatto rakettien paukkeineen meni ihan hyvin, herra ei juurikaan pelännyt paukuttelua. Ainoa
mikä sitä ehkä nyppi oli se, ettei se päässyt oikein katsomaan mistä moinen jytke lähti.
Näyttelyvuosi alkoi osaltamme eilen Kajaanin näytelyssä, tuloksena ERI 3 irlantilaisen Philip Behanin tuomaroidessa japsit. Ihan OK tulos,
sillä Tami päätti taas olla esiintymättä... Ihan alkuun näytti siltä, että hommasta voisi jotain tullakin kun Tami meni todella sievästi junnu-urosten
"esittelykierroksella", mutta heti pöydälle nostamisen jälkeen se hermostui ja olisi tahtonut alas. Tuomarin tutkaillessa sitä se jopa murahteli, mikä
ei ole ollenkaan Tamin tapaista. Liikkeistäkään ei taas tullut paljon mitään, mutta ERI napsahti silti, mikä tietysti oli aika iloinen yllätys siinä
tilanteessa, kun koira ei kerta kaikkiaan suostu esittelemään hyviä puoliaan. Arvostelukin oli hyvä, esittäjää vaan kehotettiin harjoittelemaan koiran
kanssa kehässä oloa...
Syy Tamin yhtäkkiseen mielialanvaihteluun saattoi paljastua kotimatkalla, nimittäin pojan maha oli kovalla ja ulostaminen
vaikutti hankalalta. Kävimme tietysti ulkona ennen kehää, mutta silloin isompaa hätää ei tullut... Voi olla, että nosteleminen ja tuomarin varsin reipasotteinen
tutkiminen sattuivat ja siksi kehässä olo ei tuntunut mukavalta. PU-kehässäkin se oli jo hieman rennompi. Massu ei onneksi enää reissun jälkeen vaivannut, joten
taisi olla jokin ohimenevä vaiva.
|