Lyhyesti
Rotu & sukupuoli Japaninpystykorva, uros
Nimi virallisesti Snowtime's Tamagotchi
Lempinimiä mm. Tamu, Tamupoika, Tamimies, Ukkeli
Syntynyt 23.10.2006
Isä Agrarium Najimi No Naios "Nimo"
Emä Saarnion Fushigi "Sissi"
Kasvattaja Merja Tiainen, Louhi kennel Snowtime's
Pentuesisarukset
n.Snowtime's Tsuru Ran "Tintti"
u.Snowtime's Tadao "Tatu"
u.Snowtime's Toranaga "Tikru"
Silmät OK (1/08)
Polvet 0/0
Kyynärät 0/0
Lonkat B/B
Näyttelyistä FIN MVA, 1xVSP, 3x SERT, 3x Vara-SERT
Tami KoiraNetissä
Pitkästi
Pitkäaikainen haaveeni omasta japaninpystykorvasta toteutui viimein joulun alla 2006, kun valkoinen pieni karvapallo haettiin
kotiin Merjan huomasta Louhelta. Pienehkön miettimisen jälkeen palleroa alettiin kutsua Tamiksi, joskin lempinimiä on kertynyt monia muitakin…
Japsivauvamme suhtautui ympäristönvaihdokseen leppoisin mielin ja siitä tuli nopeasti osa perhettä. Tami oli pentuna yhtä energinen ja ehtiväinen
kuin pennulta sopii odottaa, toisaalta taas hyvin vaivaton tapaus: sisäsiistiksi se oppi vaivatta ja ainoat "tuhotyö" taisi olla pureskeltu kulma
kirjaston kirjasta (käsitteli koiranpennun kasvatusta…). Uusia paikkoja, asioita tai ihmisiä se ei arastellut ollenkaan. Kaksi kissarouvaamme olisivat
olleet niin kiinnostavia, mammat vaan olivat vähän eri mieltä asiasta... Nykyään kissojen ja koiran yhteiselo sujuu hyvin; vanhempi kissamme
Tiikeri ja Tami ovat hyviäkin ystäviä keskenään, ja myös Eveliina-kissa on tottunut Tamiin.
Oppivainen koira Tami on ollut pienestä asti, mutta toisaalta myös itsenäinen ja pohjattoman itsepäinen, mikä taas on heittänyt omat haasteensa
koulutukseen. Teini-Tami tykkäsi pistää ihmisten hermot koetukselle ja "unohtaa" vaikkapa edellisenä päivänä täydellisesti menneen toko liikkeen ("miksi
mun pitäisi sua katsoa? Mitä minä siitä hyödyn? Saako siitä namia? Vääränlaista namia, en halua!" noin niinkuin inhimillistäen, toim. huom.), mutta
toisaalta mitenkään tuhma se ei koskaan ole ollut, eikä ole pyrkinyt mitenkään hyppimään ihmisten silmille. Nyt aikuisempana turha omapäisyys on karissut
pois ja nykyään Tami uskaltaa jopa pitävänsä siitä kun siihen ollaan tyytyväisiä...
Luonteeltaan Tami on japsiksi siitä rauhallisemmasta päästä, vaikka tietysti on asioita joista se innostuu helposti, vaikkapa metsässä kirmailu
tai vaikka lapaset, herran lempilelu numero 1. Tamin kanssa elo on ollut aina hyvin vaivatonta, mitään kovin pahoja tapoja sillä ei ole ja esimerkiksi
Tamin kanssa matkustaminen on ollut helppoa. Ilmeisesti se on ihan sama missä ollaan, kunhan tuttuja ihmisiä vain on ympärillä, turha sitä paikanvaihdoksesta
on hermostua. Uusiin ihmisiin Tami suhtautuu, vähän ihmisestä riippuen, joko viileän ystävällisesti tai ylitsevuotavan innostuneesti. Tuttujen ihmisten kanssa
reaktio on useimmiten se jälkimmäinen...
Näyttelyissä Tamin kanssa olemme käyneet ihan OK menestyksellä, Suomen muotovalion arvo on saavutettu ja näyttelyissä käydään nyt varmasti myös
silloin tällöin tulevaisuudessa. Myös mätsäreissä olemme käyneet, lähinnä harjoituksen perässä, ja muutamia sijoituksia on saatu myös niistä. Koti-tokoa
harrastellaan myös ihan omaksi iloksi. Tamin rakkain harrastus lienee ehkäpä ulkoilu, metsissä ja kesäisin Kallaveden saarissa ja talvella jäällä kirmailu.
Kaiken kaikkiaan Tami on ollut loistava koira, kiitokset kasvattaja-Merjalle sekä koirasta että kaikesta avusta mitä olemme saaneet! :)
