Lyhyesti

   Rotu & sukupuoli Japaninpystykorva, uros

   Nimi virallisesti Snowtime's Tamagotchi

   Lempinimiä mm. Tamu, Tamupoika, Tamimies, Ukkeli


   Syntynyt 23.10.2006

   Isä Agrarium Najimi No Naios "Nimo"

   Emä Saarnion Fushigi "Sissi"

   Kasvattaja Merja Tiainen, Louhi  kennel Snowtime's

   Pentuesisarukset
         n.Snowtime's Tsuru Ran "Tintti"
         u.Snowtime's Tadao "Tatu"
         u.Snowtime's Toranaga "Tikru"


   Silmät OK (1/08)
   Polvet 0/0
   Kyynärät 0/0
   Lonkat B/B

   Näyttelyistä FIN MVA, 1xVSP, 3x SERT, 3x Vara-SERT


Tami KoiraNetissä


Pitkästi

Pitkäaikainen haaveeni omasta japaninpystykorvasta toteutui viimein joulun alla 2006, kun valkoinen pieni karvapallo haettiin kotiin Merjan huomasta Louhelta. Pienehkön miettimisen jälkeen palleroa alettiin kutsua Tamiksi, joskin lempinimiä on kertynyt monia muitakin… Japsivauvamme suhtautui ympäristönvaihdokseen leppoisin mielin ja siitä tuli nopeasti osa perhettä. Tami oli pentuna yhtä energinen ja ehtiväinen kuin pennulta sopii odottaa, toisaalta taas hyvin vaivaton tapaus: sisäsiistiksi se oppi vaivatta ja ainoat "tuhotyö" taisi olla pureskeltu kulma kirjaston kirjasta (käsitteli koiranpennun kasvatusta…). Uusia paikkoja, asioita tai ihmisiä se ei arastellut ollenkaan. Kaksi kissarouvaamme olisivat olleet niin kiinnostavia, mammat vaan olivat vähän eri mieltä asiasta... Nykyään kissojen ja koiran yhteiselo sujuu hyvin; vanhempi kissamme Tiikeri ja Tami ovat hyviäkin ystäviä keskenään, ja myös Eveliina-kissa on tottunut Tamiin.

Oppivainen koira Tami on ollut pienestä asti, mutta toisaalta myös itsenäinen ja pohjattoman itsepäinen, mikä taas on heittänyt omat haasteensa koulutukseen. Teini-Tami tykkäsi pistää ihmisten hermot koetukselle ja "unohtaa" vaikkapa edellisenä päivänä täydellisesti menneen toko liikkeen ("miksi mun pitäisi sua katsoa? Mitä minä siitä hyödyn? Saako siitä namia? Vääränlaista namia, en halua!" noin niinkuin inhimillistäen, toim. huom.), mutta toisaalta mitenkään tuhma se ei koskaan ole ollut, eikä ole pyrkinyt mitenkään hyppimään ihmisten silmille. Nyt aikuisempana turha omapäisyys on karissut pois ja nykyään Tami uskaltaa jopa pitävänsä siitä kun siihen ollaan tyytyväisiä...

Luonteeltaan Tami on japsiksi siitä rauhallisemmasta päästä, vaikka tietysti on asioita joista se innostuu helposti, vaikkapa metsässä kirmailu tai vaikka lapaset, herran lempilelu numero 1. Tamin kanssa elo on ollut aina hyvin vaivatonta, mitään kovin pahoja tapoja sillä ei ole ja esimerkiksi Tamin kanssa matkustaminen on ollut helppoa. Ilmeisesti se on ihan sama missä ollaan, kunhan tuttuja ihmisiä vain on ympärillä, turha sitä paikanvaihdoksesta on hermostua. Uusiin ihmisiin Tami suhtautuu, vähän ihmisestä riippuen, joko viileän ystävällisesti tai ylitsevuotavan innostuneesti. Tuttujen ihmisten kanssa reaktio on useimmiten se jälkimmäinen...

Näyttelyissä Tamin kanssa olemme käyneet ihan OK menestyksellä, Suomen muotovalion arvo on saavutettu ja näyttelyissä käydään nyt varmasti myös silloin tällöin tulevaisuudessa. Myös mätsäreissä olemme käyneet, lähinnä harjoituksen perässä, ja muutamia sijoituksia on saatu myös niistä. Koti-tokoa harrastellaan myös ihan omaksi iloksi. Tamin rakkain harrastus lienee ehkäpä ulkoilu, metsissä ja kesäisin Kallaveden saarissa ja talvella jäällä kirmailu.

Kaiken kaikkiaan Tami on ollut loistava koira, kiitokset kasvattaja-Merjalle sekä koirasta että kaikesta avusta mitä olemme saaneet! :)




Kiinnostaako rotu? Japsitietoa löytyy vaikkapa Suomen japaninpystykorvayhdistyksen sivuilta.